Kävellessäni eteen päin mietin,että pitäsiköhän käydä vielä jossain...Aikaa kun on...No näen Kallion perheen talon...Päätän kokeilla ovatko he kotona...
Saavun Kalliodien oven taakse ja painan ovikelloa.
Ovi tullaan avaamaan...

Eli nyt siis vuorossa:

Kallion perhe:

Oven tulee avamaan perheen emäntä Anneli.Kysyn häneltä kohteliaasti olisiko heillä aikaa hetki jos tekisin pienen haastattelun.Anneli toivottaa minut sisälle ja kysyy haluisinko juoda teeta.Kieltäydyn kohteliaasti,vatsani on meinaan vieläkin täynnä!Kun astun eteisestä pidemmälle huomaan,että seinällä on merimaisema.
Anneli ja perheen Niklas näyttävät varsin rakastuneilta...

Voisitteko kertoa teidän rakkaustarinan?
Anneli: Minä voin aloittaa,niin Niklas saa jatkaa sitten...Mutta siis asuin alkuun veljeni ja hänen perheensä luona. Mauri Mesikämmen on siis isoveljeni. Autoin veljeni vaimoa Matleenaa kodin hoidossa ja lasten kanssa.Mauri on meri mies ja oli todella paljon merillä.No eräänä iltana Maurin tulessa meriltä hänellä oli vieras mukanaan,se sattui olemaan Niklas.
Niklas: minä voin jatkaa!Rakastuin Anneliin ensi silmäylksellä!Kun lähdimme Maurin kanssa takaisin merille,ikävöin valtavasti Annelia.En edes uskaltanut Maurille puhua mitään. Kävimme Madereilla ja kävin ostamassa kihlasormuksen.Kun matkasimme taas merillä,pyöritin usein sormusta kädessäni ja mietin teenkö liian nopean päätöksen,no kun pääsimme taas kotisamaan,kysyin Maurilta saisinko tulla hänen luokseen. Marui suostui ajatukseen. Illalla sitten pyysin Annelia kanssani kävelylle,kerroin Annelille tunteistani ja Annelikin myönsi olevansa ihastunut minuun.Matkasimme taas merille muutaman päivän päästä.Vietin koko sen ajan mitä olimme maissa Annelin kanssa.Ja kun taas palasimme kolmen pitkän viikon päästä maihin kosin Annelia!Minun ilokseni Anneli suostui ja muutimme omaan asuntoon. Anneli tunsi kuitenkin olensa yksinäiseksi,koska oli tottunue siihen,että lapsia oli ympärillä. Päätimme,että adoitimme lapsen meille. Lähdin yhdessä Annelin kanssa merille,Mauri oli päättänyt,että jää nyt vähän pidemmäksi aikaa kotiin perheensä luokse. Minä lähdin sitten Annelin kanssa merille...Haluatko jatkaa?
 Anneli nyökkää!
Anneli: Lähdimme yhdessä tosiaan merille,kävimme monessa paikassa kysymässä olisiko meillä mahdollisuutta saada lapsia. Ne oli niitä orpokoteja!Monessa paikassa meidän käännytettiin pois...Sitten löysimme pienen ja mukavan näköisen orpokodin-. Kun kerroimme että olemme tulleet pitkältä ja haluaisimme kovasti lapsen. Hoitajatar kertoi että heillä olisi kaksoset Anna ja Niko, jotka ovat olleet aivan vauvasta asti heidän luonaan ja he tahtoisivat kovasti vanhemmat. Vaikka olimme puhunneet vain vain yhdetä lapsesta päätimme tavata Annan ja Nikon. Alkuun lapse ovat olivat ujoja mutta sitten he alkoivatkin tutustua paremmin meihin ja me tykästyimme heihin ainakin ihan heti!Jäimme kaupunkiin yöksi hotelliin ja menimme seuraavanakin päivänä käymään Annan ja Nikon luona.Vietimmekin viikon koko kaupungissa,olimme päättäneet antaa Annalle ja Nikolle pysyvän kodin. Juttelimme hoitajataren kanssa ja hänen puolestaan asia oli selvä,kunhan olisimme vain kirjoittaneet ensin paperit ja saanneet tietää mitä mieltä Anna ja Niko olisivat. Nikolle ja Annalle asia sopi mainiosti!Kun olimme kirjoittaneet paperit lähdimme yhdessä perheenä pois.
Niklas: Emme halunneet erottaa kaksosia,,emmekä me olisi osanneet päättää kumman haluamme koska lapset ovat aivan ihania!

Anna ja Niko tulevatkin juuri keittööön.Lapset tervehtii minua kohteliaasti kädestä pitäen ja istuvat pöydän viereen mihin Anneli nostaa lasillisen mehua kummalekin.
Kerron lapsillekin millä asialla heidän luonaan olen kylässä ja lapset lupaavat vastata reippasti kun heiltä jotain kysyn.

Minkälainen on unelmakotinne?
Vastaus on yksimielinen: 3huonetta ja keittiö

Mitä kodista pitää löytyä?
Anneli: Minun tekemä peittoni!Se on oikein värikäs!Nyt se on vielä Mesikämmenen luona säilössä!
Niklas: Muisto siitä,että olin merillä,eli meriaihainen taulu
Anna: Tykkään nukeista!
Niko: Robotit on hauskoja

Minkä on lempivärinne?
Anneli:Oranssi
Niklas: Meren sininen...Ei varmaan tullut yllätyiksenä? * Naurua*
Anna: Vaaleanpunaien
Niko: Sininen

Mikä on lempiruokanne?
Anneli: uunilohi
Niklas: opin merellä syömään meren eläviä,kuten simpukoita ja kaloja.Mutta mikään ei vedä vertoja Annelin tekemälle uunilohelle!
Anna: Äidin tekemä uunilohi!!
Niko: Ehdottamasti äidin tekemä uunilohi!!
Anneli: kiitos lapset ja Niklas! * Hymyilee*

Lapset kiittävät ja menevät halamaan ensin Niklasta ja sitten Annelia. Sitten he kysyvät onko minulla,vielä jotain kysymyksiä heille? Vastaan että he saavat mennä.Lapset toivottavat hyvät illan jatkot ja menevät iltapesuille. minäkin päätän,että on aika sanoa näkemiin...Anneli ja Niklas kiittävät minua käynnistä. Niklas myös pyysi minua kylään uudestaan ja paremmalla aikaa,Anneli lupasi tehdä uunilohta!Enhän minä voinut kieltäytyä!!
Niklas ja Anneli lähtivät lukemaan iltasatua lapsilleen.