maanantai 11. marraskuuta 2013

Päätin piristää itseäni pienellä kävelyllä pirteässä pakkassa ilmassa. Lähdin kävelemään ulos ja ei tarvinnut pitkään kävellä,kun jo palelin! Vaikka vaateita päällä olikin hyvin riittävästi. Näin että Kärskäiden talossa oli valot päällä...Päätin mennä kokoilemaan onneani...
Koputus ovelle...Hetken kuluttua oven tulee avaan tyttö,ehkä noin 6-8vanha.
- Hei onko äiti tai isä kotona?
- Joo on tule sisään.
Astun tytön kehotuksesta sisään ja suljen oven.Tyttö juoksi,ilmeisesti keittiöön ja hetken päästä seiltä tulee perheen emäntä...
- Iltaa!Anteeksi,että häiritsen,mutta kävisikö pieni haastattelu?
- No ilman muuta!Tule sisään!

Eli siis vuorossa:

                   PERHE KÄRSÄKÄS



               
Istun keittiön pöydän ääreen...Huomaan heti että pöydässä onkin lapsia vähän ennemän...Lasken heidät,6lasta jotka ovat varmaan samanikäisiä kaikki ja vielä kaksi vauvaa. Uteliasuuteni herää kyllä aivan heti,ei auta muuta kuin alkaa töhini välittömästi.
Kertoisitteko vaikka miten olette tavanneet?
Fanni: Olemme olleet Ernon kanssa naapureita vauvasta asti.
Erno: Leikimme joka päivä yhdessä. Muistan sen kun sanoin joskus lapsena Fannille,että isona vien sinut vihille ja Fanni nauroi.
Fanni : minäkin muistan sen!Mutta sitten ylä-asteella aloimme seurustelemaan ja tässä sitä ollaan vieläkin.
Fanni sanoo hymyilen ja katsoo miestään.

Mitenkäs lapset,kuinka olette päätyneet näin moneen lapseen?
Fanni: Siis Floora ja Elias ja nuoremmat lapset ovat biologisia.
Fanni näytti Flooraa ja Eliasta ja vauvoja jotka sötkivat itseään puurolla.
Erno: Niin Noora,Alina,Aki ja Aku ovat päätyneet meille oikeastaan abobtion kautta. Halusimme vielä yhden lapsen ja kun se ei onnistunut sitten meillä enään,niin päätimme abotoida. Löysimme muutamankin vaihtoehdon. Ja sittne meille koerrottiin nelosista jotka, erottaettaisiin,että heille kaikille saataaisiin koti. Me emme halunneet erottaa heitä!
Fanni: Päätimme siis haluta kaikki neljä!
Erno: Noora,Alina,Aku ja Aki olivat vain 3vuoden ikäisiä kun he tulivat meille,mutta he ovat juotuneet vaihtamaan paikkaa jo moneen kertaan. Nyt ovat lapset saaneet pysyvän kodin. Ja kyllä me niitä rakastamme uhan yhtä paljon kuin muitakin.
Fanni: Niin ja hauskastihan siinäkin kyllä kävi...Ei mennyt pitkää aikaa siitä kun neloset olivat kotiutuneet kun kaksoset sitten ilmoittivat tulostaan. Eli saimme sitten kuitenkin vielä lapsia.
Erno: Mutta tervetuleita hekin olivat!Ja vanhemmat sisarukset ottivat uudet innolla vastaan!
Fanni: Onhan se kyllä välillä raskastakin ollut 6saman ikäisen lapsen kanssa,ja nyt vielä kaksoset päälle!


Fanni kertoi,että nelosista, ei ole tiedossa tarkempia syntymätietoja, ei edes syntymäpäivää. Lapset löytivät pienestä korista orpokodin rappusilta, lappu sylissään: Anteeksi,en voi huolehtia lapsistani. Pitäkää heistä hyvää huolta. xoxoxoxo!! Eikä mitäänn muuta...Orpokodissa oltiin pitkään yritetty selvittää vanhempia tai edes äitiä,mutta ikinä sitä ei löydetty. TÄmän Fanni kertoi sen jälkeen kun kaikki lapset oli Erno viennyt sänkyyn. Mutta kirjoitin sen kuitenkin tähän väliin,koska ajattelin että se oli viisasta, kun tässä nyt on näistä lapsista puhuttukin...Mutta jatkentaanpa... ;)

Mitenkäs teidän työt?
Fanni; Minä olen ammattalitani ompelija,mutta Flooran ja Eliaksen syntymän jälkeen ollut kotona vain lasteni kanssa.
Erno: Mä olin pitkään hommissa autokorjaamossa,mutta sitten meni paikka konkursiin ja jäin työttömäksi. Nyt sitten olenkin ollut kotona lasteni kanssa.

Unelmakoti: 3huonetta ja keittö
Yllätyin tästä ratkaisusta,mutta selitys olikin hyvin yksinkertainen. VAuvat nukkuu vanhempien huoneessa ja muilla lapsilla on yhteinen iso huone.

Mitä kodista pitää löytyä?
Fanni: Minulle riittää kun siellä ovat lapset,en kaipaa mitään muuta ylinmääräistä!
Erno: Ehdottomasti samaa mieltä Fannin kanssa!Lapset!
Floora: Nukke
Alina: Nukke
Noora: Nukke
Elias: Autoja
AKi: Autoja
Aku: Autoja

Leikittekö te lapset usein yhdessä?
Floora: Me leikitään kyllä ihan joka päivä yhdessäkin.
Alina: Välillä vaan veikat tulee ja sotkee miedän lekit.
Noora: Mutta silloin ne kyllä yleensä haluu että me leikitään niidenkin kanssa.
Elias: Joo,niinhän se on!Me leikitään veljien kanssa autoilla yhdessä.
Aki: Siskojen kanssa me leikittään yleensä kotia.
Aku: Niin tai sittne piilosta.
Floora: Niin ja yksi mitä me ollaan nyt leikitty paljon on avainten piiloitusta. Iskä opetti sen meille.
Aki: Joo se on kiva leikki!!

Lempivärinne?
Erno: Sininen
Fanni: Sininen
Floora: Punainen
Elias : Sininen
Noora: Punainen
Alina: Punainen ja sininen
Aki: Vihreä
Aku: vihree ja sininen

Tässä kohtaa,Erno vilkaisee kelloa ja sanoo lapsille,että aika mennä lukemaan ilta satu. Lapset toivottavat minulle hyvää yötä ja menevät hammaspesulle ensin ja sen jälkeen makuuhuoneseen. ERno otti myös kaksoset mukaansa. Jään Fannin kanssa kahden keittiöön. Nyt Fanni kertoi sen mitä tuolla aikaisemmin kirjoitin.
Lisäksi Fanni kertoo että:
Fanni: Neloset tietävät,että heidät on adoitettu,mutta he ovat kyllä ihan itse sanonneet,että eivät ole koskaan ollut yhtä onnelisia. Ennen meille tuloa lapset olivat kokeenet todella kovia!
Minä: Mitä tarkoitat?
Fanni: No...Ensimmäinen paikka jossa he olivat,oli muutenkin täynnä lapsia. Neloset olivat vain puolen vuoden ikäsiiä silloin, kävi ilmi että isommat lapset kiusasivat heitä,löivät ja potkivat. Noora,Alina,Aki ja Aku joutuivat takaisin orpokotiin. Kun he olivat vähän päälle vuoden,heidät laitettiin taloon,jossa he eivät saaneet edes lämmintä ruokaa joka päivä, tästäkin talosta heidät haettiin pian pois. Ennen heidän tänne tuloaan he olivat olleet talossa, jossa olivat joutuneet siivomaan ja tiskmaana ja tekemään muutenkin paljon selliasta mitä lasten ei kuulu tehdä! Lapset olivat tänne tullessaan aivan ihmeissään, kun he saivat syödä meidän kanssa samassa pöydässä, enkä vaatinut heitä tiskamaan ruuan jälkeen. Aivan kamalaa ajattella,että lapset olivat noin kolme vuotaita silloin.
Minä: Aivan kamalaa!!Minkä takia lapsia oltiin erottamassa?
Fanni: Kukaan ei oikeastaan halunut neljää lasta. Kaikki jotka olivat käynneet katsomasas heitä,olisivat olleet valmiit ottamaan vain yhden tai kaksi,mutta kukaan ei halunnut ottaa heitä kaikkia.
Minä: Niin ja te ette sitten halunneet erottaa hetiä?
Fanni: Emme!Päätimme,että kyllä me pärjäämme!Ja hyvin olemmekin pärjänneet!


Eteisestä kuuluu tuminaa...Keittiöön juoksee jonossa kuusi lasta,jotka tulevat halamaan kaikki uvorollaan äitiään ja antamaan hyvän yön suukot ja toivottamaan hyvää yötä. Fanni halaa jokaista lastaan yhtä onnelisena ja antaa suukot ja toivottaa kaikille hyvää yötä. Lapset juoksevat takaisin huoneensa.
Minä: Taidan tästä lähteä niin pääset sinäkin valmistautumaan nukkumaan.Oli mukava tavata!
Fanni: Kiitos samoin! Ja tulehan joskus uudestaan!
Minä: varmasti tulen!
Fannik kättelee ja halaa minua. Pukiessani eteisessä Fanni menee lastenhuoneseen, kuulen kun Erno sanoo lapsille: Katsokaa äiti tuli peittelemään teidät!Lapset huudahtavat iloisina. Lähdfen hyvin mielein kävelemään takaisin kotiin. Tähtitaivaskin näkyy kauniina tänä iltana. Olen tyytyväinen,Kärskäkään perheen vierailuun.

KÄRSÄKKÄÄN PERHEEN LAPSET PYYSIVÄT TOIVOTTAMAAN TEILLEKIN HYVÄÄ YÖTÄ JA KAUNIITA UNIA!! <3

torstai 7. marraskuuta 2013

En jaksannut olla kotona koko päivää,päätin siis lähteä katsomaan löytäisinkö jonkun jonka luokse voisin käydä tekemässä taas haastattelua.Astuessani ulko-ovesta kamala tuuli löi vasten kasvojani!"En kyllä halua lähteä mihinkään pitkälle"ajattelin mielessäni ja vedin hupun päähäni paremmin. Mietin kuka perheistä olisi lähempänä...Sitten muistin että Holsteinit ovat tässä aivan lähellä,joten päätin sinne mennä. Eli nyt vuorossa:


                        Perhe Holstein



Saapuaessani Holsteinin oven taakse tuuli jo käynyt voimaakkaamaksi,palelin ulkona!Pimpotin ovikelloa ja tärisin kylmästä. Oven tuli avamaan perheen "mummu"
- Päivää!Voisinko tulla tekemään teidän perheestäni pientä haastattelua?
Kysyin mummulta ja hampaani kalisivat.
- Tottahan toki,tulehan nyt sisälle lämpimään,sinähän ihan palelet!
Mummu sanoi ja avasi oven kokonaan.Astuin ovesta sisään ja ihana lämpö ympäröi minut heti.
- Saisiko olla jotain lämmintä juoravaa?Kenties kaakaota?
Mummu kysyi kun otin takkia päältäni.

- Kiitos mielelläni!
Mummu hymyili ja johdatti minut olohuoneseen.Olohuoneessa oli hiemaan maalaishenkeä. Sohvalla istui kaksi lasta katsomassa telkkaria ja lattialla leikki kolme pientä vauvaa. Nojatuolissa istui Pappa joka nousikin tervehtimään.
Juttelin hetken vaarin kanssa päivän säästä ja turisimme joutavuuksia. Pappakin kyseli syytäni vierailulle.Pian olohuoneseen tuli mummu tarjotin kädessä ja perheen äiti Eveliina pienen lautasen kanssa jossa oli pikkuleipiä. Perheen isä Aleksanterikin tuli paikalle. Joimme hiljaisuudessa hieman kaakaota ja kun tunsin olevani lämmennyt tarpeeksi. Kysyin olisko aika aloittaa pieni haastattelu?
Perhe oli varsin innoissaan!

Mistä johtuu,että asutte nyt täällä?
Eveliina: Asuimme pitkään minun lapsuuden kodissani,joka oli iso maatila. Isä ja äiti eivät jaksaneet enään, vain tehdä kaikkia talous töitä ja minä en ehtinyt lasten synnyttyä paljoa auttamaan.

Aleksanteri: Niin ja minulla meni paljon aikaa korjaamolla,jossa olin töissä.

Tuntuu varmasti kamalta lähteä paikasta jossa on koko ikänsä asunnut.mietin mielessäni...

Eli olette siis asunneet ennen Eveliinan vanhempien kanssa?
Mummu: Kyllä!Silloin kuin tuo Aleksanteri tuli kosiskelemaan Eveliinaa,hän itse ehdotti,että voisi muutta meille asumaan,kun näki että meillä riittää puuhaa...
Aleksanteri: Niin olin tosiaan naapuri talossa ennen hommissa.
Pappa: Kyllähän se naapuri siitä minulle vihoittelikin jonkin aikaa kun vein häneltä reippaan apumiehen!ja toinen syy taisi olla se,että ei kelvannut naapurin maatilan tyttö Aleksanterille,vaan ihastuipa meidän Eveliinaan.
Eveliina: Isä!

Hymy nousee väkisin huulilleni.

Mitenkäs teidän lapset?

Mummu: Minä voin kertoo ensin,Eveliinalla on kaksi sisarusta,mutta he ovat jo molemmat taivaan suojassa.Eveliinan vanhempi sisko Marianne sairastui pahaan keuhkotautiin ja nukkui sitten ikiuneen eräänä yönä kuumeensa takia. Eveliinan pikkuveli Jani-Petteri menehtyi,sitten vain kahden viikon vanhana,kyseessä oli kätkyt kuolema... * itkua * Anteeksi kamalasti!
Eveliina halaa äitiään ja isommat lapset kiipeävät mummun syliin halaamaan.
Mummu: Kiitos rakkaat!Onneksi minulla on kuitenkin edelleen Eveliina. JA tietysti hänen ja Aleksanterin ihanat lapset!
Mummu sanoo jo hymyillen ja halaa vanhempia lapsen lapsiaan.
Eveliina: no jos minä sitten jatkan...Silloin kun olimme menneet naimisiin Aleksanterin kanssa,ei mennyt pitkään kun huomasin odottavani lasta,myöhemmin sainkin kuulla odottavanani kaksosia.Kun synnytys alkoi,syntyi Artturi ensin ja sitten tuli Eleonoora. Ei meidän pitännyt Aleksanterin kanssa enempää,edes lapsia tehdä. Mutta ilmeisesti sitten Taivaan isä halusi antaa meille vielä lapsen,koska huomasin odottavani jälleen.Iso yllätys se olikin kun sain kuulla että meille olisikin tulossa kolme vauvaa kerralla.
Aleksanteri: Joo muistan kyllä vielä sen kun töiden jälkeen kotiin ja Eveliina kertoi minulle,että olikin saanut tietävänsä odottavan kolme lasta samaan aikaan.
Pappa: Niin ja mielle,väittivät saavaansa vain yhden.Mutta vaikka minä vanha olinkin jo silloin,niin kyllä minä nyt Eveliinasta huomasin,että ennemän sieltä tulee kuin yksi.
Eveliina: Mietin kyllä itsekin,että miten pärjäisin kolmen vauvan kanssa kun Eleonooran ja Artturin kanssakin oli hieman hankaluuksia. No kun kolmoset sitten päättivät syntyä,muistan kuinka äiti päivitteli vieressä,että kuinka monta niitä oikein tulee. * iso hymy * Mutta onneksi kaikki meni kuitenkin hyvin!
Mummu: No olihan se tietty iso yllätys kun lapsia vain tuli lisää kokoo ajan.
Eveliina: Niin tiedän,sen äiti!Mutta vanhin lapsista on Oliver,meni melkein puoli tuntia ennen kuin sain sitten Odessan ja siitä sitten vartti niin tulikin pienin tytöistä eli Olivia.
Mummu: Mie jo aattelin,että mitenköhän sen pienen käy kun oli niin hiekko jo synttyessään,mutta hyvinhän tuo näyttää jaksavan.
Käännän katseeni lattialle,edessäni leikkii kolme tervettä ja hyvin voivaa lasta.
Minä: Kuka heistä on Olivia?
Mummu: Olivia on tuo jolla on keltainen vaippa.
Katsahdan Olviaan.
minä : on kyllä suloisia kaikki kolme. * Hymyileen *
Eveliina: Kiitos!
Aleksanteri: Ovat äitinsä kauneuden perineet nuo tytöt * hymiylee ja katsoo vaimoaan *
Pappa: Niin ja Oliver perinnyt minulta komeutensa.
Naurua koko joukossa.

Mites sitten nämä vanhemmat lapset,ovatko he koulussa ollenkaan?
Mummu: Mie heitä oon opettanut,ennen kotona,mutta kaippa ne nyt sitten menevät ihan oikeeaan kouluun,kun en mie oikein jaksa enään opettaa. Kunhan nyt vaan saataisiin muutto ensin kohdilleen.

No oletteko lapset tykkänet kun mummu on opettanut teitä?
Eveliina: Joo,olinhan se kivaa.
Artturi: Pappa opetti minulle puutöitä. Ja mummu on hyvä laskemaan ja se on hauskaa puuhaa.
Eveliina: Niin ja mummun kanssa on kiva leipoa.
Artturi: minä olen tehnyt ihan itse veturinkin itselleni.Pappa tietysti auttoi minua.Haluatko nähdä?
Minä: Mielelläni.
Artturi nousee sohvalta ja juoksee huoneseen.Ja tulee pian sieltä veturin kanssa ja ojentaa sen minulle.
Minä: kylläpä se on kaunis.Olet taitava käsisätsäi.
Ojennan vetruin takaisin Artturille,joka istuu sohvalle iso hymy huulillaan ja pitää veturin sylissään.

Minkälainen on teidän unelmakotinne?
Mummu: Kyllä se on sellainen missä on 4 huonetta ja tilava keittiö. Kokkailuu mie en oo raaskinut lopettaa viel ollenkaan. Se on mukavaa puuhaa.
Aleksanteri: Niin neljä huonetta sen takia,että saavat tytöt oman huoneen ja pojat. Alkuunhan sitä voi tietty laittaa kolmoset samaan ja kaksoset samaan.
Eveliina: Niin ja täytyyhän äidin ja isänkin saada oma huone,että pääsevät rauhoittumaan rauhassa kun tarve vaatii.

Mikä on sellainen asia mitä pitää löytyä kodistanne?
Eveliina: Ehdottamasti kuva lapsuuden kodistani.
Artturi: Perhe on mulle tärkeä kaiken jälkeen,eli perhe kuva.
Mummu: Lankakeriä ja sukkapuikot ja mukava nojatuoli mihin on hyvä istuu kutomaan.
Eveliina: Minä haluan nukkekodin. Pappa ja Artturi ovat alkaneet rakentamaan jo sellaista minulle.
Artturi: Automatto tai junarata ja tietusti tää mun veturi! * Artturi nostaa vähän sylissään olevaa veturia *
Pappa: Kyllä se on sellainen homma,että kyllä mää tahdon mun traktori kalenterini seinälle.
Mummu: Sehän on vanha kalenteri jo.Eikö ostettaisiin uusi?
Pappa: Ei kyllä me se seinälle laitettaan. Sillä on tunne arvoa paljon.
Mummu: Tiedän sen, ja kyllähän sie sen saat edelleen seinälle laittaa.

Minkäs on teidän lempiväri?
Eveliina: Keltainen
Aleksanteri: Sininen
Mummu: Minä tykkään kaikista väreistä.
Eveliina: Keltainen
Artturi: Vihreä ja sininen
Pappa: Ehdottomasti traktorin punainen

Huomaan,että Pappa on kova traktori mies...
Onko sinulla ollut oma traktori,kun niin kovasti niistä pidät?
Pappa: Onhan niitä ollut moniakin,mutta mikään ei vedä vertoja vanhalle kunnon Valmetille, minkä mie sitten myin kun maalta pois muutettiin. Olihan se kyllä haikeeta se myydä, mutta mitäpä mää sillä täällä kaupungissa olisin tehnytkään?Enpä mitään. Ja hyvään kotiinhan se pääsi. Toimii vielä tänä päivännäkin niin kun pitää vaikka on jo vanha peli. onhan minulla kuvakin siitä kyllä olemassa, ja se tulee kyllä kanssa minun seinälleni.

Juttellemme mukavia vielä Holstenin perheen kanssa. Eveliina antaa Olivialle,oliverille ja Odesalle maitopullot. Katsahdan kelloa ja päätän, että on varmaan aika lähteä. Kiitän Holsteinin koko perhettä haastattelusta ja toivotan hyvää päivän jatkoa. Mummu lähtee opettamaan Eleonooralle ja Artturille, kotitaulotta, päästään leipomaan sämpylöitä ja kokkaamaan lihasoppaa. Aleksanteri lähtee Papan kanssa autokorjaamoita kiertelemään vanhoja autokorjaamoita, kun on miehillä haavena perustaa oma korjaamo. Eveliina alkaa valmistelemaan syönnin jälkeen perheen nuorempia nukkumaan päiväunia.

Kun astun ovesta ulos,tuulikin on lakannut. Oli mukava käydä Holsteinin perheessä kylässä. Nyt vain odotan innolla,että pääsen katsomaan, minkälainen heidän talostaan tulee!


keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Kävellessäni eteen päin mietin,että pitäsiköhän käydä vielä jossain...Aikaa kun on...No näen Kallion perheen talon...Päätän kokeilla ovatko he kotona...
Saavun Kalliodien oven taakse ja painan ovikelloa.
Ovi tullaan avaamaan...

Eli nyt siis vuorossa:

Kallion perhe:



Oven tulee avamaan perheen emäntä Anneli.Kysyn häneltä kohteliaasti olisiko heillä aikaa hetki jos tekisin pienen haastattelun.Anneli toivottaa minut sisälle ja kysyy haluisinko juoda teeta.Kieltäydyn kohteliaasti,vatsani on meinaan vieläkin täynnä!Kun astun eteisestä pidemmälle huomaan,että seinällä on merimaisema.
Anneli ja perheen Niklas näyttävät varsin rakastuneilta...

Voisitteko kertoa teidän rakkaustarinan?
Anneli: Minä voin aloittaa,niin Niklas saa jatkaa sitten...Mutta siis asuin alkuun veljeni ja hänen perheensä luona. Mauri Mesikämmen on siis isoveljeni. Autoin veljeni vaimoa Matleenaa kodin hoidossa ja lasten kanssa.Mauri on meri mies ja oli todella paljon merillä.No eräänä iltana Maurin tulessa meriltä hänellä oli vieras mukanaan,se sattui olemaan Niklas.
Niklas: minä voin jatkaa!Rakastuin Anneliin ensi silmäylksellä!Kun lähdimme Maurin kanssa takaisin merille,ikävöin valtavasti Annelia.En edes uskaltanut Maurille puhua mitään. Kävimme Madereilla ja kävin ostamassa kihlasormuksen.Kun matkasimme taas merillä,pyöritin usein sormusta kädessäni ja mietin teenkö liian nopean päätöksen,no kun pääsimme taas kotisamaan,kysyin Maurilta saisinko tulla hänen luokseen. Marui suostui ajatukseen. Illalla sitten pyysin Annelia kanssani kävelylle,kerroin Annelille tunteistani ja Annelikin myönsi olevansa ihastunut minuun.Matkasimme taas merille muutaman päivän päästä.Vietin koko sen ajan mitä olimme maissa Annelin kanssa.Ja kun taas palasimme kolmen pitkän viikon päästä maihin kosin Annelia!Minun ilokseni Anneli suostui ja muutimme omaan asuntoon. Anneli tunsi kuitenkin olensa yksinäiseksi,koska oli tottunue siihen,että lapsia oli ympärillä. Päätimme,että adoitimme lapsen meille. Lähdin yhdessä Annelin kanssa merille,Mauri oli päättänyt,että jää nyt vähän pidemmäksi aikaa kotiin perheensä luokse. Minä lähdin sitten Annelin kanssa merille...Haluatko jatkaa?
 Anneli nyökkää!
Anneli: Lähdimme yhdessä tosiaan merille,kävimme monessa paikassa kysymässä olisiko meillä mahdollisuutta saada lapsia. Ne oli niitä orpokoteja!Monessa paikassa meidän käännytettiin pois...Sitten löysimme pienen ja mukavan näköisen orpokodin-. Kun kerroimme että olemme tulleet pitkältä ja haluaisimme kovasti lapsen. Hoitajatar kertoi että heillä olisi kaksoset Anna ja Niko, jotka ovat olleet aivan vauvasta asti heidän luonaan ja he tahtoisivat kovasti vanhemmat. Vaikka olimme puhunneet vain vain yhdetä lapsesta päätimme tavata Annan ja Nikon. Alkuun lapse ovat olivat ujoja mutta sitten he alkoivatkin tutustua paremmin meihin ja me tykästyimme heihin ainakin ihan heti!Jäimme kaupunkiin yöksi hotelliin ja menimme seuraavanakin päivänä käymään Annan ja Nikon luona.Vietimmekin viikon koko kaupungissa,olimme päättäneet antaa Annalle ja Nikolle pysyvän kodin. Juttelimme hoitajataren kanssa ja hänen puolestaan asia oli selvä,kunhan olisimme vain kirjoittaneet ensin paperit ja saanneet tietää mitä mieltä Anna ja Niko olisivat. Nikolle ja Annalle asia sopi mainiosti!Kun olimme kirjoittaneet paperit lähdimme yhdessä perheenä pois.
Niklas: Emme halunneet erottaa kaksosia,,emmekä me olisi osanneet päättää kumman haluamme koska lapset ovat aivan ihania!

Anna ja Niko tulevatkin juuri keittööön.Lapset tervehtii minua kohteliaasti kädestä pitäen ja istuvat pöydän viereen mihin Anneli nostaa lasillisen mehua kummalekin.
Kerron lapsillekin millä asialla heidän luonaan olen kylässä ja lapset lupaavat vastata reippasti kun heiltä jotain kysyn.

Minkälainen on unelmakotinne?

Vastaus on yksimielinen: 3huonetta ja keittiö

Mitä kodista pitää löytyä?
Anneli: Minun tekemä peittoni!Se on oikein värikäs!Nyt se on vielä Mesikämmenen luona säilössä!
Niklas: Muisto siitä,että olin merillä,eli meriaihainen taulu
Anna: Tykkään nukeista!
Niko: Robotit on hauskoja

Minkä on lempivärinne?
Anneli:Oranssi
Niklas: Meren sininen...Ei varmaan tullut yllätyiksenä? * Naurua*

Anna: Vaaleanpunaien
Niko: Sininen

Mikä on lempiruokanne?
Anneli: uunilohi
Niklas: opin merellä syömään meren eläviä,kuten simpukoita ja kaloja.Mutta mikään ei vedä vertoja Annelin tekemälle uunilohelle!
Anna: Äidin tekemä uunilohi!!
Niko: Ehdottamasti äidin tekemä uunilohi!!
Anneli: kiitos lapset ja Niklas! * Hymyilee*

Lapset kiittävät ja menevät halamaan ensin Niklasta ja sitten Annelia. Sitten he kysyvät onko minulla,vielä jotain kysymyksiä heille? Vastaan että he saavat mennä.Lapset toivottavat hyvät illan jatkot ja menevät iltapesuille. minäkin päätän,että on aika sanoa näkemiin...Anneli ja Niklas kiittävät minua käynnistä. Niklas myös pyysi minua kylään uudestaan ja paremmalla aikaa,Anneli lupasi tehdä uunilohta!Enhän minä voinut kieltäytyä!!
Niklas ja Anneli lähtivät lukemaan iltasatua lapsilleen.

Nyt on esitelty Niilin ja Karhulan perhe..Voisinpa siis pistäytyä käymään seuraavaksi Hunajaisten perheessä!

Perhe Hunajainen






Kun astun ovesta sisään,näen valtavasti kukkia!Oven avaaman tullut Wilhelmiina kertookin heti,että on ammattiltaan puutarhuri ja tuo usein kukkia kotiinkin.Sitten kättelemään tuleekin perheen ainoa mies,Tero!Tero kertoi olevansa sähkömies.Wilhelmiina ja Tero ovat halunneet pienen perheen,koska eivät viihdy isossa talossa.Wilhelmiina kertoo,että tytöt ovat vielä koulussa.Perheessä on siis kaksostytöt Miina ja Tiina.Luonteiltaan tytöt ovat kuulemma ahekria ja erittäin kilttejä.Tero rakastaa lapsiaan ja vaimoaan paljon.Tero osti lapsilleen paljon leluja,kun he olivat nuorempia,nyt teiniikäiset työt ovat säilyttäneet vain,ne "parhaat" ja antaneet loput eteen päin.Ulko-ovi käy...Miina ja Tiina astuvat sisään. Tytöt tervehtii kohtelasti ja vievät koulureppunsa huonensa ja palaavat takaisin meidän luokse.Nyt kun koko perhe on koossa aloitin varsinaisen haastatteluni...

Minkälainen on unelmatalonne?
Wilhelmiina: 3huonetta ja keittiö,valoisa sen tarvitsee olla tietysti kukkieni takia!
Tero: Kuten jo sanoimme aiakisemmin,niin emme viihdy isossa talossa,joten tuo3huonetta ja keittö riittää meille hyvin!

Mikä on sellainen asia mitä kodista pitää löytyä?
Wilhelmiina: Ehdottomasti kukkia!Ei haittaa vaikka kukat olisivat tekstiili tai kuva muodossa,kunhan niitä vain on!
Tero: Minä pidän taiteesta!ELi tauluja!
Miina ja Tiina: Kampauspöytä!
Tiina: Isä on luvannut jo että me saadaan sellainen!!

Lempiväri?
Wilhelmiina:Voi voi...En minä osaa sanoa!Rakastan kaikkia värejä!Jokainen väri on kaunis!Värikästä olla pitää minun mielestäni!!
Tero: Männyn ruskea!kuten kaunis vaimoni ja ihanat tyttäreni!
Miina: Pinkki
Tiina: Valkoinen

Kuka teillä tekee ruokaa useimmin?
Wilhelmiina: Meillä tehdään ruokaa vuorotellen,mutta Tiina tykkää tehdä ruokaa,joten hän on aina muidenkin apuna

Tuleeko sinusta Tiina isona kokki?
Tiina: Kyllä niin olen ajattellut!Ja haaveevani on perustaa ravintola,jonka nimeksi tulee Ravintola Blue rose!Se olisi omistettu äidilleni! * hymyilee*
Wilhelmiina: Nimi tulisi siis,siitä että lempikukkani on sininen ruusu * Hymyilee*

No mikäs sinusta tulee isona Miina?
Miina: Ompelija tai kampaaja!minäkin haluaisin perustaa oman liikkeen sitten kun olisi sen aika!

huomasin,että tytöillä ovat tulevaisuuden suunnitelmat kohdallaan...Mutta mitenkäs koulun käynti sujuu?

Ovatko tytöt ahkeria koulussa?
Tero: Molemmat tytöt ovat aina tehneet kiltisti läksyt ja eikä ole paljoa edes tarvinnut neuvoa!Matematiikassa olen itsekin niin huono,että onneksi tytöt ovat pärjänneet siinäkni hyvin!
Oletko sinä Wilhelmiina ajattelut perustaa oman kukkakaupan?
Wilhelmiina: Onhan se toiveissa ollut pitkään,nyt kun lapsetkin ovat kasvaneet se voisikin olla mahdollista.
Tero: Voin paljastaa,että oikeastaan etsimme sopivaa liiketilaa Wilhelmiinallle!
Wilhelmiina: No se on kyllä ihan totta!Mutta ei ole vielä vain tullut sopivaa vastaan!

Tiina pyytää kohteliaasti anteeksi ja poistuu keittiön suuntaan.Uteliasiuuteni heräsi..Mitäköhän hän meni tekemään?Ihan niinkuin Wilhelmiina olisi kuullut ajatukseni ja sanoo:
- Tiina meni tekemään,pientä suolaista syötävää meille,on näet välipala aika!
Kiitän kohteliaasti ja tajuan kuinka vatsassani nälkä jo kouraiseekin!Ihmettelen kyllä miten se voi olla mahdollista niin,kun eihän siitä ole pitkäkään aika kun Karhulan perheessä olin käymässä ja pullia söin niin monta??

Oletteko te suunnitteleet ottavanne lemmikkiä?
Wilhelmiina: En oikein osaa sanoa!
Tero: Olen kyllä miettinyt,että jos koiran ostaisimme.
Miina: Koira voisi olla mukava lemmikki,sen kanssa pääsisi käymään kävelyilläkin.Kävely on hauskaa!

Keittiöstä tulee ihana tuoksu..Maltan tuskin odottaa että saan tietää mitä Tiina kokkailee.

Mitä harrastuksia teillä on`?
Wilhelmiina: Hoidan kukkia ja luen aika paljon kirjojakin!Varsinkin kukkien hoitokirjoja!Aina voi oppia uutta!
Tero: Oikeastaan en yhtään mitään.
Miina: Minä voin vastata Tiinakin puolesta,että hän harrastaa kokkikerhoa!Minä itse käyn muutaman kerran viikossa tanssimassa ja kirjakerhossa.

Kuinka usein Miina teidän harrastukset ovat?
Miina: Nooh...Tiina käy kokkikoulussa maanantaisin,keskiviikkoisin,torstaisin ja sunnuntaisin. Minä käyn tanssimassa maanantaisin ja perjantaisin.Kirja kerho ei ole joka viikko ja se on vain joka toinen viikko ja keskiviikkoisin.

Tiina tulee keittiöstä tarjotin kädessään.Tiina laskee tarjottimen pöydälle,katsahdan tarjottimelle,vesi herahtaa kielelle!Tarjottimella on viisi pientä lautaista ja jokaisella lautasella on herkullisen näköinen lämmin voileipä.Haukkaan leivästä ja vesi tulee kielelle heti.En ole ikinä maistanut mitään niin hyvää!Kehun ääneenkin leipää ja Tiina paljastaa,että tänmä on ehdolla tulevaan ravintolaan ruuaksi!Mietin että uskallanko edes kysyä mitä kaikkea leivässä on..Mutta utelias kun olen uteliasisuus vie voiton!

Mitä tässä leivässä on?
Tiina: Se on tavallaan salaisuus! * Iskee silmää * Mutta sen voin kertoa,että paista leipä pannulla,ennen voitelemista!

Tiinan vastaus ei tullut yllätyksenä,mutta olin kyllä kuitenkin hieman pettynyt!Kiitin Tiinaa herkkullisista leivistä ja lupasin että menen käymään hänen ravintolassaan,sitten kun sellaisen saa.Kiitän Wilhelmiinaa,Teroa ja Miinaa myös heilutan. On aika taas poistua...



Nyt on tullut taas yksi uusi Perhe :) Kyseessä on siis Panda perhe joka sai sukunimekseen Bambu :) Bambun perheestä,en nyt sen erikoisemmin,kerro ;) Kerron sittne lisää joskus ajan kanssa paremmin :P
Nyt on aika esitellä taas perheitä :)


Tällä kertaa esittely vuorossa onkin: Karhulan suurperhe :)



Elviira perheen äiti,päätti jo lapsena haluavansa suuren perheen.Johtui varmaan siitä,että hän oli perheensä ainoa lapsi.Elviira ja Eerikki asuivat samassa kylässä lapsina ja näin olleen Elviira tapasi Eerikin jo kansakoulussa.Elviira rakastui samantien Eerikkiin ja hänen komeaan ulkomuotoonsa.Eerikillä kesti pitkään huomatta varakkaan perheen ainoa tytär,ehkä se johtui siitä,että Eerikki ei olisi ikinä uskonnut,että varakkaan perheen ainoa tytär rakastuisi köyhän perheen nuorimpaan poikaan. Kun Eerikki vihdoin tajusi,että Elviira oli häneen rakastunut odottivat nuoret innolla kihloihin menoa ja naimisiin pääsyä.Kihlat vaihdettiin sittne kuitenkin vain 3kk seurustelun jälkeen ja naimisiin mentiin heti kun Elviira oli tullut täysi-ikäiseksi eli vain vuosi kihloihin menosta.Eerikki antaa Elviiralle paljon rakkautta ja ihania pieniä lahjoja aina sillöin tällöin.Kun Elviira kertoi olevansa raskaana,Eerikki tunsi vielä ennemän rakkautta vaimoaan kohtaan.Kun perheen vanhin poika Leevi syntyi,Elviira uskalsi vasta kertoa miehelleen haluvansa suurperheen.Eerikki ei kauaa miettinyt asiaa,vaan suostui koska hän tykkäsi lapsista ja siitä että heistä oli seuraa myös toisilleen.Leevin jälkeen syntyi kaksospojat Lauri ja Lasse. Kun Lauri ja Lasse olivat hiukan kasvaneet huomasi Elviira olevansa jälleen raskaana,varsinainen yllätys olikin se kun hän sai kuulla odottavansa viitosia!!Viitoset syntyivät kaikki hyvin voivina ja terveinä. Viitosista tuli: Eeli,Eero,Eetu, Emma ja Emmi. Lapsia oli nyt kahdesan kappaletta. ELviira sanoi Eerikille,että vielä yksi ja sitten hän on tyytyväinen . Eerikki suostui vaimonsa pyyntöön,mutta kunikas kävikään? Elviira synnyttikin sitten neloset! Elmeri,Erja,Linda ja Lilli syntyivät kaikki terveinä ja isokokoisina. Perheessä on siis 7poikaa ja 5tyttöä. Elviira päätti,että tämä lapsi luku on hänelle täysin riittävä. Elviira on pääsääntöisesti vain koti-äitinä ja Eerikki on työssä käyvä perheen isä.

Tein pienen haastattelun Karhulan perheessä...Tässä vastauksia!

Kun kysyin Eerikiltä ja Elviiralta minkälainen on heidän unelma kotinsa,Yllätyin kun pari ei miettinyt kun vastasivat!

Elviira: Tarpeeksi tilava koko perheelle.
Eerikki: Sen ei tarvitse olla iso!nautimme siitä,että saamme olla lastemme kanssa!

Mikä on sellainen asia mitä kodista pitää löytyä?

Elviira: Perhekuva ehdottomasti!
Eerikki: Iso ja mukava nojatuoli johon mahtuu lapsetkin syliin istumaan.
Leevi: Auto leluja,tykkään autoista!
Lauri: Robotti lelu,robotit on mielenkiintoisia!
Lasse: Traktori,musta tulee isona maanviljelijä!
Eeli ja Eero ( vastaavat samaan aikaan!) : Kerrossänky!
Emma ja Emmi ( vastaavat myös samaan aikaan!) : nukkeja tai leikkikeittiö!
Ja perheen nuorimmaisilta ei edes kannatta kysyä,kun eivät osaa vielä puhua ja ovat sitä paitsi juuri päivä unilla,tytöt nukkuvat rauhallisesti isänsä sylissä ja pojat taas äidin sylissä!


Mikä on lempivärinne?
Elviira: Punainen
Eerikki: Sininen
Leevi: Vihreä
Lauri: Sininen
Lasse: Vihreä
Eeli: Vihreä
Eero: Joo kyllä se on vihreä!!
Eetu: Sininen ja vihreä
Emma: punainen,sininen ja pinkki
Emmi: Keltainen,sininen ja pinkki

Kun katselen Karhulan perhettä,mietin että kuinka lapsetkin ovat niin rauhallisia ja kilttejä?Kysyn asiasta Elviiralta...
ovatko lapset aina yhtä kiltisti ja rauhallisesti?
Elviira: * Naurua* Eivät todellakaan ole!Kyllä sitä kotona on välillä aikamoista menoa ja meininkiä aika paljonkin!Meillä on vain tietyt säännöt ja tavat mitä kunnioitettaan!Nytkin kun nuoremmat lapset nukkuvat,isommat tietävät,että pitää antaa rauha heille nukkumiseen,mutta sitten kun he heräävät saavat taas sisarukset leikkiä keskenään.


Leikkiiö lapset paljonkin keskenään?
Elviira: Se oikeastaan riippuu paljon päivästä.
Eerikki: Lapset ovat luonneet vähän niinkuin omat ryhmät toisaalta...
Leevi: Minä tykkään leikkiä paljon Lassen ja ja Laurin kanssa,Eeli,Eero ja Eetu on kyllä kanssa kivoja leikki kavereita.
LAsse: Enemmän tulee leikkkityä isoveikan ja Laurin kanssa.Lauri on siis mua,nuorempi!
Minä: Kuinkas paljon Lauri on sua nuorempi?
Lasse: No ei se oo kun 3minuuttia! * iso hymy*
Lauri: Mä leikin kanssa mieluiten vaan isoveljien kanssa!Mun mielestä Eelin,Eeron ja Eetun leikit on niin rajuja välillä,että en oikein tykkää!minä tykkään rauhallisesta leikistä!
Eeli: No se on ihan sama kenen kanssa sitä leikkii!Kunhan on vaan hauskaa!
Eero: Tykkään leikkiä kenen kanssa vaan,Lauri vaan aina välillä sanoo,että meijän leikit on muka liian rajuja!en mä kyllä tajuu miks?
Eetu: Veljien kansa on kiva leikkii!Myös vauvojen kansa tulee leikittyy joskus,mutta niiden kanssa on hankala leikkiä kun ne on vielä niin pieniä ja ne syö kaikki mun lelut!
Emma: Mä leikin enemmän Emmin kanssa. Pojat ei oikein aina suostu leikkiin kotia meidän kanssa.
Emmi: Emman kanssa tulee leikittyä paljon.Mutta me autettaan myös Emman kansa paljon äitiä vauvojen kanssa!Silloin kun pojat suostuu leikkiin kotia,niin niidenkin aknsa on kiva leikkiä.


Mikä on suosikki leikkinne?
Leevi:Ehdottamasti autoleikit!
Lauri: Autoleikit ja robottileikit,tyttöjen kanssa on kanssa kiva leikkiä välillä kotia!
Lasse: Auto leikit missä leikin aina maanviljelijää mun traktorilla ja kyllä mäkin tykkään välillä leikkiä kotia siskojen kanssa!
Leevi: Joo kyllä mullekin käy siskojen kanssa leikki aina välillä,mä tykkään olla aina vauva niissä,leikeissä koska oon oikeesti vanhin!
Eeli: Soittaminen on kivaa!Ja piilosta meneminen!Mutta on autollakin ihan kiva leikkiä!
Eero: Piilosta on ihan parasta leikkiä!Mä oon hyvä piiloutuun,mut löydettään aina viimeisenä!
Eetu: se riippuu siitä,kenen kanssa leikkii..Mutta autoilla on kiva leikkiä,mutta kyllä piilosta leikkiminen on kaikista parasta!
Emma: koti leikki silloin kun pojat suostuu leikkiin, mutta ravintolaa me leikitään usein Emmin kansa kaksin,joskus pojat käy leikisti syömässä meidän ravintolassa.
Emmi: Ravintola leikki on ihan paras!Se on kivaa kun isi ja äitikin käy välillä meidän ravintolassa.
Emma: leikittään me välillä leipureitakin Emmin kanssa!


Mitenkäs näin isossa perheessä kotitöiden teko menee?Onko kaikki Elviira sinun vastuulla?
Elviira: Ei ihan kaikki!Eerikki auttaa töiden jälkeen aina välillä,mutta ennemänkin leikkii lasten kanssa.Minä tykkään kyllä siivota!lapset auttaa aina välillä myös...Emma ja Emmi tykkävät hoitaa Elmeriä,Erjaa,Lindaa ja Lilliä!Kyllä voin sanoa,että lapset ovat onneksi ahkeria ja innoikkaita kaikki auttamaan,jos vain pyydän apua!Lelut he keräävät itse joka kerta!
Eerikki: Niin ja hyvin kyllä Elviira jaksaa yksin tehdä kotityöt,vaikka onkin pitkät päivät lasten kanssa!Välillä otan kaikki lapset ulos,että Elviira saa levätä oikein kunnolla sisällä!

Oletteko te ajatteleet hommatta lemmikkiä?
Elviira: Kissaa olemme miettineet Eerikin kanssa,mutta emme oikein tiedä vielä...
Eerikki: Lapset ainakin haluisivat kovasti!Että kai meille kissa tulee sitten jossain kohtaa,kun talo saadaan!
Leevi: mä oon luvannut ainakin harjata ja putsata välillä sen hiekkalaattikkoo!!
Eero: kyllä minäkin voin sen hoidossa auttaa!Ruokaa voin ainakin antaa,mutta en mä sen kakkoja kyllä haluu siivota!
Eetu: Joo en minäkään!!
Eeli: Mä voisin kyllä sen kakkojakin siivota....Eikun enpäs voisi!Haisee pahalle!ihan niinkun vauvatkin sillon kun niillä on vaipassa kakka!YÖK!!
Emma: Kissaa pitää silittää,harjata,leikkiä,ruokkia aj putsata hiekkalaatikko!Niin ja antaa vettä!Kyllä minä ainakin auttaisin.Olisi kivaa jos olisi oma kissa!
Emmi: Mä oon ihan samaa mieltö Emman kanssa!Toivottasti vaan nuoremmat sisarukset ei kiusaisi paljoa sitten!Ettei saa vetää sitä hännästä!

Selvisi että kaksosista vanhempi on Lasse,joka on Lauria vain 3minuuttia vanhempi...Mitenkäs sitten muute lapset??

Elviira: Viitosista vanhin on Eeli,Sitten syntyi 3minuutin päästä Emma,Sitten olikin väliä jo 5minuuttia ja syntyi Eero,sitten menikin vain minuutti ja Eetu oli ulkona,Emmaa sai odotella vielä 3minuuttia Eetun syntymän jälkeen.
Näistä nuorimmaisista jouduttiin tekemäänkin keisarinleikkaus,kun minulle tuli niin paha raskausmyrkytys!Ensimmäisenä maailmaan tuli Linda, muutaman sekunnin päästä syliini nostettiin Erja. Eikä mennyt pitkään kun sain syliini vielä Lillin ja viimeisenä Elmerin. Oli kyllä sylissä monta lasta kun sain kaikkia 4 pitää samaan aikaan siinä...Muistan kun sanoin lääkäreillekin,että onneksi on isot sängyt.

Mitenkäs on,oletko Eerikki ollut joka lapsen syntymässä mukana?
Eerikki: No en ihan...Viitosista kaksi oli ehtinyt jo maailmaan kun pääsin sairalaaan!Elviira lähti niin nopeasti synnyttämään,etten ehtinyt ihan mukaan!Töissä kun olin!Mutta muuten kyllä olen ollut jokaisesssa!


Elviira tarjosi vielä ennen lähtöäni,minulle pulla kahvit,oli hyviä pullia.Lapset olivat leiponeet äidin kanssa edellisenä päivänä kun perheen nuorimmaiset olivat oleet päiväunilla.Sainkin syödä vatsani täyteen pulla,kun piti maistaa jokaisen tekemään pullaa.Enkä edes osannut päättää kenen tekemä oli parasta!
Karhulan perhe pyysi sanomaan kaikkille heidän puolestaan kaikille mukavaa talven odotusta!